16. Tracon

Mietin pitkään tekisinkö Traconista videon vai kirjoittaisinko postauksen. Päädyin tällä kertaa kirjoittamaan postausta ainakin näin ensimmäiseksi. Voin toki tehdä jälki-vlogi tyyppisen videon, jos jotakuta kiinnostaa kun ulisen tuskaisesti. Pahoittelut jo etukäteen, ettei tässä postauksessa ole kunnon kuvia. Kameraa ei mukanani ollut ja selfiet ja muut kuvat jäivät hyvin vähäisiksi. Instagramissa mua seuraavat ovatkin voineet lukea jo etukäteen tiivistetysti Traconin kuulumiset.

Mulle Traconin suurin hetki oli NCC-karsintaan osallistuminen. Vielä perjantaina olin kuitenkin todella epävarma itsestäni, enkä halunnut lähteä yhtään minnekkään. Ystäväni kuitenkin tulivat hakemaan minua kotoa saakka ja suuntasimme jo perjantaina kohti Tamperetta. Ihan rehellisesti kaikki oli todella hektistä aina tuomarointiin saakka ja enkä pysty käsittämään miten selvisin edes sinne asti. Saan vain kiittää Sannaa, koska hän oli koko ajan henkisenä tukenani. Voin täällä blogin puolella sanoa, että oli täysin hermoja raastavaa olla tuomaroinnissa. Pystyin koko ajan vain miettimään, mitä asioita inhosin puvussani samalla kun piti esitellä parhaita puolia asustani. Selvisin tuomaroinnista kuin lavaharjoituksistakin, eikä niiden jälkeen jäänyt hirveästi ennen kisaa. Kunhan ehdimme kävelemään bäkkäriltä pois ja takaisin. Tarkoituksena oli mennä haukkaamaan raitista ilmaa, muttemme koskaan päässeet edes ulos asti.

Kisa itsessään meni ihan hyvin pieniä mokailuja lukuun ottamatta. Niistä ei sen enempää mainintaa kuitenkaan. En oikeasti osannut odottaa kisalta yhtään mitään, sillä tulin hakemaan ainoastaan hyvää kisakokemusta kahden edellisen melko huonon jälkeen. Sainkin lopulta hyvän kisakokemuksen ja yllätyksekseni matkaani tarttui myös kunniamaininta. Olin häkeltynyt. Kisan jälkeen minua myös pysäyteltiin käytävällä ja ihmiset kehyivät pukuani ja esitystäni. Erityisesti mieleeni jäi täysin tuntematon henkilö, joka vain pysäytti minut ja kertoi, että minun olisi pitänyt voittaa. Ja samassa hetkessä hän oli jo kadonnut matkoihinsa. Olin niin hämmentynyt ja olen edelleen, etten edes tiedä miten kuuluisi reagoida tai mitä kuuluisi tuntea. Elän vain hämmennyksessä.

Olen yrittänyt vuodesta 2014 lähtien tavoitella paikkaa NCC-kilpailussa, mutta aina on tullut mutkia matkaan joko karsintaan osallistumisessa tai itse esityksen/puvun kanssa. Tuohon kilpailuun osallistuminen on edelleen yksi suurimpia tavoitteitani cosplayn osalta. Siksi on ihan uskomatonta, että sain Traconissa kunniamaininnan ja positiivista palautetta. Tästä on kuitenkin suunta toivottavasti vain ylöspäin. Opin taas paljon itsestäni ja cosplaystä, ja tiedän valmistautua seuraavalla kerralla paremmin. Tiedän mitä teen toisin. Mihin käytän enemmän aikaa ja mihin kannattaa keskittyä. Sitten vielä joku päivä saavutan tuon tavoitteeni.

Melkein koko lauantai meni itselläni bäkkärillä pyöriessä. Illalla ehdin vain hetken pyöriä kisan jälkeen conissa ja lopulta lähdin vain takaisin hotellille. Kokemus sekin sinäällään kantaa kolmea kantamusta, mennä hukkaan Tampereen yössä ja vielä ilman takki. Iltabileisiinkin olisin voinut lähteä vielä, mutta into ja jaksamus ei riittänyt. Mukavasti nukahdin melko nopeasti pehmoiseen sänkyyn. Josta päästään liukavasti erityiseen asiaan josta haluan mainita. Yövyimme 5 tähden hotellissa, joka oli hankittu meillä JA SE OLI VAIN KERRAN ELÄMÄSSÄ KOETTAVISSA OLEVA KOKEMUS. Mun laukut kannettiin huoneeseen. Huoneessa odotti tervetulo asetelma. Sänky oli niin pehmeä, että kirjaimellisesti aloin itkemään kun kokeilin sitä ensimmäistä kertaa. Aamiaisella tuotiin teetä heti pöytään ja hukuin ruokaan. God bless hyvyyttä, joka meille suotiin. Olin varmaan aikamoinen näky kun juoksin perjantaina hotelin respaan kyselemään reikäisessä hupparissa, lökähousuissa ja awkward ponnari päässä. Siinä aulassa skumppaansa juovat juhlamekkoiset naiset kyllä tuijottivat pitkään. Kyllä vähän hävetti.

Sunnuntain ajattelin vain nauttia conista mukava puku päällä. (Kuroo Tetsurou - Haikyuu) Yllätys yllätys kaikki stressi päätti purkautua ja kärsin kummallisesta ahdistuksesta joka toinen sekuntti. Hyvä etten purskahtanut missään vaiheessa itkemään. Tuntui myös, että oli ihan hirveä kiire koko sunnuntain ajan. En edes ehtinyt näkemään kaikkia ihmisiä, joita piti viimeistään sunnuntaina nähdä. Kaikki oli vaan kiirettä. Oli kuitenkin mukava taas jutella vanhoille ja uusille tutuille! Ihan rehelliseti mä olen todella iloinen siitä, jos mulle tullaan juttelemaan conissa, tunsin henkilön tai en. Oon itse vähän se ihminen, joka ei mene juttelemaan kenellekään, koska en vain tiedä miten keskustelun aloittaa, sillä pelkään etten ole haluttu paikalle. Ehkä seuraavassa conissa ehdin kunnolla jutella useammallekin ihmisille!

Seuraava con omalla kohdalla on Shippocon! Tarkasti en uskalla vielä sanoa milloin saavun paikalla tai minkä puvun laitan päälle. Todennäköisesti jonkun vanhan ja toivottavasti myös mukavan puvun. En vielä tiedä, mietin sitä sitten vielä lähempänä!

Ettei tästä tule kauhean pitkää luritusta, kiitän ja kumarran tässä vaiheessa. Mulla oli loppujen lopuksi mahtava con, enkä malta odottaa seuraavaa conia, kaikkia ihmisiä ja uutta kisaa. Tulevaisuuden kisoista en uskalla sanoa mitään, mutta esimerkiksi alkuvuoden cossit alkavat olla jo aika selvät. Olisi myös todella kiva, jos jollain olisi jotain toiveita mun blogin tai youtuben sisällön suhteen. Olen avoin uusille (tai vanhoille) ajatuksille!

Mukavaa syksyn jatkoa ihan kaikille, muistaa syödä ja nukkua kunnolla!

Sorry, only Finnish this time. I was just talking about my convention experience. Don't worry, it was okay. You can read more in English from my instagram!

Bfff we are kawaii with llapio!

15. Summer ??

Tuntuu, kuin kesää ei edes olisi ollut. Kaikki mun aika on kulunut lähinnä töissä käymiseen, mutta kuten aiemmassa postauksessa mainitsin, tulihan siellä Animeconissa esimerkiksi käytyä. Mutta kuinkas sattuikaan, mulla ei ole edes huhtikuun Cosvisionista tai Desusta postausta. Cosvisionista tein videon, mutta multa puuttuu editointi-ohjelma, jolla saisin videon aikaiseksi. Tein myös Animeconista videon, joten olisin todella kiitollinen jos joku osaisi suositella jotain hyvää editointi ohjelmaa windowsin käyttöjärjestelmään sopivaksi. Ei, Movie maker ei ole yhteistyökykyinen kanssani. Mitään älyttömiä hintoja en myöskään ole kykenevä maksamaan yhdestä editointi ohjelmasta.

Edessä häämöttää jo Tracon, jonne olen tällä kertaa jopa menossa kisaamaan. Samalla hahmolla, kuin Yukiconissakin piti. Edessä on siis kiivasta ompelua. Kaiken lisäksi aloitan koulun 22.8, vaikka luulin jääväni välivuodelle. Menen kuitenkin suorittamaan vuoden mittaisen ammattikoulutuksen ja jos hyvin käy, mulla pitäisi olla keväällä media-alan ammattitutkinto! Siispä kohti uusia haasteita!

Ehdin tilaamaan myös heinäkuussa itselleni uusia nukkeja. Ostin nuken, jonka olen halunnut jo pitkään ja sen kaveriksi vielä toisen pienen nuken. Muikean summer eventin ansiosta, mulle tulee myös kolme muuta nukkea. Nuket todennäköisesti saapuvat vasta syksymmällä, mutta katselin itkien jo, mitä tavarat noille nukeille tulisivat kustantamaan. Kyseessä on melkein 200€ ja en pysty lopettamaan ajattelua miten suuret tullit tulevat olemaan itse nukeille. Kaikki, ketkä sanovat cosplayn olevan kallis harrastus, haluan tehdä välihuomautuksen: Maksan mun nukkejen peruukeista enemmän kun omistani. Maksan nukkejen kengistä enemmän kun omistani. Viime vuoden lopussa ostettu käytetty nukke tarvitsisi myös uuden nassun, mutta toistaiseksi en vieläkään ole saanut tilaamaani päällystys lakkaa, eikä toistaiseksi olisi ollut edes aikaa tehdä mitään.

Halusin kuitenkin tähän postaukseen vielä kertoa jotain itsestäni. Mun äiti naureskeli yksi päivä, että mun blogi on ollut tosi hiljainen, etten ole kirjoitellut mitään pitkään aikaan. Puheeksi tuli myös se, miten ihmiset kyselevät millaiset mun omat hiukset ovat kun mulla on aina peruukki päässä. Totuushan on se, että mulla on tosi pitkään ollut pitkät, melkeen lantiolle ylettyvät hiukset vaan sen takia, että MUN ÄITI EI OLE ANTANUT LEIKATA NIITÄ. Sen takia käytin joka päivä kahden vuoden ajan peruukkia joka päivä, kun löysin siihen vihdoin rohkeutta. Kuitenkin, ennen mun lakitusta tajusin sen, etten pysty kävelemään noutamaan mun todistusta omilla hiuksilla. Peruukin kanssa en olisi saanut koko lakkia edes päähän. Niimpä mä menin vain leikkauttamaan hiukseni. Enkä kadu yhtään mitään. En ole varmaan koskan tuntenut oloni yhtä itsevarmaksi. (Vaikka en edelleenkään ole ihan okei sen kanssa miltä näytän) Tässä muutamia kuvia, jotka me käytiin ottamassa melko pian mun hiusten leikkaamisen jälkeen. Todellisuudessa mun hiukset ei enää näytä ihan tuollaiselta, ne on jo kellertävämmät ja eri malliset.  MUTTA NYT NE ON LYHYET.

It feels like there wasn't summer at all. I've been just working. Also I went to Animecon like I mentioned on my previous post. Fun fact: I still haven't made post about Cosvion and Desucon eather. I filmed video from Cosvision and Animecon, but I don't have good video editor. So, if you know one (which isn't Windows Movie maker), I would like to hear about it.

Tracon is coming and I will be competing there. I'm cosplaying Mikleo like I was supposed to be cosplaying at Yukicon.  No freetime for me, just sewing. I will also start school on next Monday. I was getting ready for a  gap year but I will study media and web design during the next semester. I'm excited and scared at the same time.

In July I ordered new BJD-dolls. I bought a doll that I've always wanted and a little guy to be friend of him. There was awesome summer event at that time so I will have 3 other dolls too. I think they will arrive later in autumn and I still have to buy some stuff for them. I did simple math and yeah, I have to pay almost 200€ for the stuff I want. People keep telling, that cosplay is expensive hobby but let me tell you: I pay more for my dolls' wigs than my own. I pay more for my dolls' shoes than my own. Also, I have to make new make up for the doll I bought in the end of autumn last year.

I wanted to tell something personal in this post too. One day my mom was laughing how I haven't post anything here for a long time. She also pointed out how people keep asking about my own hair. Many of you may know, that I've been using wigs daily for 2 years now. I started using wigs after gaining courage 'cause I really hated how I looked without a wig. I've always had LOOOOONG blonde hair and oh god, I hated my hair. I hated my self. Before my graduation I just went and cut my hair. And to be honest, I've never felt this confident in my life. (I still don't like how I look but anyways) Here are few pics from me and my short hair. These are already old, I have different cutting and the color is more like yellow.

14. Long story short

Pitkän hiljaiselon jälkeen, päätin tulla taas blogin puolelle kirjoittelemaan. Luin nimittäin kirjastossa tänään kirjaa, jossa opastettiin, miten perustaa oma blogi ja millaista sisältöä yms sinne kannattaa tuottaa. Harmi kun en muista itse kirjan nimeä tai ketkä sen olivat tehneet, mutta yllättäen se inspiroi palaamaan blogin maailmaan. Ajattelin (ehkä) lyhyesti tulla kertomaan, mitä minulle tällä hetkellä kuuluu. Postauksen aihetta olisi suuremminkin, esimerkiksi Cosvisionista, Desuconista, cosseista ja muista enemmän henkilökohtaisista asioista. Haluan kuitenkin pitää ne erillisinä postauksina.

Viimeisimmästä postauksesta on tosiaan jo aikaa ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtumaan paljon. Tärkeimpiä niistä todennäköisesti YO-kirjoitukset, joista selvisin hengissä ja valmistuin virallisesti ylioppilaaksi 4.6. Ehdin käymään myös biolääkkiksen pääsykokeissa ja valitettavasti Aaltoon en saanut tänä vuonna edes kutsua. Kävin useammassa työhaastattelussa kesätöitä varten, mutta päädyin valitsemaan jäätelökioskin, sillä pääsin aloittamaan työt välittömästi huhtikuussa. Toistaiseksi olen pitänyt hommasta, vaikka sään takia työpäivä saattaa jäädä kokonaan pois. Jatkan töitä kuitenkin koko kesän ja luultavasti yritän hakea syksyllä muualta töitä. Jatko-opiskelupaikka kun on vähän epätodennäköinen tällä hetkellä. Mua kiinnostaisi vuoden mittaiset valokuvauskurssit, mutta ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa niistä.

Sosiaalisessa mediassa olen viettänyt melkein yhtä hiljaista eloa kuin bloginkin puolella. Toisaalta tein kyllä twitterin, jonka joka päivä selaan vaikkein postaisi uutta sisältöä. Oikeasti käyn melkein kaikki somet läpi, muttei ole ollut energiaa ja intoa postata itse mitään uutta sisältöä. Tapasin myös Desuconissa itse Lenzishopin omistajan ja sain "some-jeffe" tittelin, joka teki musta oikeasti aika iloisen. Pyörittelen siis lähinnä Lenzishopin instaa tällä hetkellä. Päivittäinen somen selailu on kuitenkin puskenut muhun sellaista intoa, että haluaisin hankkia kameraan uuden objektiivin ja kuvailla pitkästä aikaa taas jotain kunnolla.

Loppukesän suunnitelmat ovat vähän utuiset, mutta töissä ne menee pääosin. Todennäköisesti näen kavereita jonkin verran läheltä ja kaukaa ja yksi Animecon reissu on vielä edessä. Cosseja toivoisin saavani pari valmiiksi, mutta ainakin kesän suurimpana projektina on valmistella Mikleo loppuun.  Toivon myös löytäväni aikaa mun BJD-nukeille, varsinkin kun yli puolivuotta pesua ja meikkiä odottanut uusi nukke on jo aika surullinen möllykkä kaapissa.

Blogi oli mulle ennen täydellinen purkukanava, johon kirjoitin puhtaasti aina miltä musta tuntuu. Se voi olla syy, miksen enää ole kirjoitellut niin aktiivisesti. Mun täytyy pitää yllä tietynlaista someimagoa ihan vain senkin takia, että yhä useammat sukulaiset ja lähituttavat löytävät mun blogiin ja muihin someihin.  Haluaisin kyllä tuottaa vielä enemmän henkilökohtaista sisältöä, mutta tässä vaiheessa en ainakaan pysty siihen samalla tavalla kuin silloin joskus blogin alkuaikoina, joista ei tällä hetkellä ole mitään sisältöä jäljellä. Ehkäpä mä vielä jossain vaiheessa pääsen takaisin siihen enemmän henkilökohtaiseen puoleen.

Onko teillä ollut jotain odotuksia tai toiveita esimerkiksi 

mun blogin sisällön suhteen? En ole enää varma miten pitäisi blogin sisältöä paloitella, koska multa on kadoksissa se mun bloggaus-tyyli. Huomasin myös, etten tiedä minkä värisenä olen tekstin aina erikseen laittanut. Onko tää liian vaalea luettavaksi?

Sorry, I'm not going to post in English this time. You don't miss anything, don't worry!

Idk, best selfie ever I think. This guy behind Lenzishop is just pure gold

13. Here I am!

Pitkästä aikaa pääsin taas blogin pariin. Koskaan mun suunnitelmat bloggaamisesta eivät onnistu, mutta oikeasti tässä on tapahtunut todella, todella paljon. Olen viimeistä vuotta koulussa ja syksystä asti jatkuva stressi on vaivannut ja mulla ei oikeastaan ole ollut aikaa yhtään millekkään. (Ja oikeastaan mulla on ollut motivaation puute) Ne jotka seuraavat mua muualla sosiaalisessa mediassa, on saattanut nähdä tämän kirjoituksen facebookissa jo aiemmin, joka kertoo paljon.  Se tiivistää hyvin mun viimeaikaiset kuulumiset ja ajatukset.

Yukiconin jälkeen olin todella kipeä ja kuvasin videon josta mulla ei ole mitään muistikuvaa. Päätin editoida kyseisen videon, vaikken edes tiedä miksi tein sen. Ottakaa video ennemmin hyvänä viihteenä. Mutta sain siitä sopivasti inspiraatio tulla kirjoittamaan tänne blogiin postauksen.

Oikawa Tooru iski mulle hahmona heti ja päätin spontaanisti tehdä sitten kyseisen cossin. Alunperin suunnitelmissa oli tilata kyseinen puku netistä, mutta sattuneista syistä en löytänyt kiinan kokotaulukosta itselleni sopii. Joten ompelin pelipuvun itse. Ensimmäisen kerran mulla oli Oikawan puku päällä Desucon frostbitessä, jolloin mulla ei vielä ollut Aoba Johsain takkia. Tarkoituksena oli Yukiconissa käyttää Oikawaa uudestaan Aoba Johsain takilla, mutta Yukiconin tapahtumien takia puvun julkinen käyttäminen jäi todella lyhyeksi.

Kyseinen takki löytyy Lenzishopin valikoimasta ja olen huomannut, että kyseisen liikeen laatuun kannattaa luottaa. Takki on kevyttä verryttelykangasta ja siinä on hengittävä ohut vuori. Täysin urheiluunkin pätevä. Jollei kyseistä sarjaa tiedä tai pidä urheilusta, täytyy myöntää takin olevan yleisesti tyylikäs. Tämä voisi olla uusia Adidas. Mikä hienointa, takki on melko tarkka jäljitelmä alkuperäisestä animessa nähtävästä takista. Takin selässä oleva painatus on korkealaatuinen, eikä todellakaan tule irtoamaan edes pesussa. 

Itselläni on pitkä yläruumis, joten L-koon takki jää hieman lyhyeksi hihoista, muttei sitäkään huomaa ellei käsiä hirväesti nostele. Mutta takki vain yksinkertaisesti näyttää hyvältä?? (Rakastan sitä ja yleisesti verryttelytakkeja) Aoba Johsain takissa parasta on myös se, että se sopii mille vain hahmolle, koska se ei ole hahmosidonnainen. Monien Aoba Johsain joukkueen pelaajien pukuja on vaikea löytää edes netistä, sillä harva niitä myy. Nyt on kuitenkin oiva tilaisuus cossata Aoba Johsain joukkueesta ketä vain verryttely puvussa. Ehkä vielä itse innostunut jonain päivänä kokeilemaan jotain muutakin hahmoa kuin Oikawaa!! Kokonaisuudessa Oikawan pukuni on niin mukava, että todennäköisesti tulen käyttämään sitä vielä conissa ja toivon mukaan pääsemme kuvaamaan hahmoa paremmin jonnekkin urheiluhalliin.  Kunnon Oikawa kuvia odotellessa, tässä on muutama selfie sotkuisen peruukin kanssa.

I'm here after a long time. I never can keep up with my plans but there have been so many things happening in short time. I'm on the last grade of my school and I'm supposed to graduate this spring. Yeah, I've been stressing since fall and I don't have time for anything. (Or motivation to do something) People who follow me on my other social medias might know this post. It tells a lot and what have been going on.

After Yukicon I was really sick and filmed this video. I just don't remember filming it. As you can see, I edited the video altough don't know why I made it. But it inspired me to made this post. I'm really sorry I'm speaking only Finnish.

Oikawa Tooru hit me like a train as a character. Spontaneously I decided to make the costume. I was supposed to order the costume from online, but I didn't find the right size. So I made it by myself. For the first time I cosplayed Oikawa at Desucon Frostbite. At that time I didn't own a Aoba Johsai jacket so I was plannig to wear Oikawa again at Yukicon. (With the Aoba Johsai jacket) Because of the things that happened, I couldn't wear it for long.

This jacket is from Lenzishop and again, it's very high quality! The jacket is made from very light fabric and it has breathable lining. I think you could do sports while wearing it? If you don't know Haikyuu or don't like sports, you can wear it because it's fashionable. (Sport anime jackets might be the new adidas) The jacket look like it's stolen from the anime and the back print is clean and permanent.

My upper body is quite long. My jacket is size L and the sleeves are maybe little bit too short. But I don't even notice it if I don't move my hands all the time and stare them. I'm in love with the jacket and I don't care because it's perfect okay. Also, you can cosplay any of the characters from Aoba Johsai with this jacket. It's hard to find Aoba Johsai costumes from online but you can cosplay who ever you want in gym suit. Maybe I will try some other characters beside Oikawa. Oikawa cosplay is so comfortable and I will definitely wear it again. Hope we can go to shoot in some kind of sport hall! But here is few pictures with messy wig. It has so much hair spray on it and I'm laughing how messy it looks like at the moment.

LENZISHOP IS ALSO HAVING A GIVEAWAY ON THEIR INSTAGRAM. YOU HAVE 3 DAYS TO JOIN IN IT. If you want a kigurumi, go to their instagram @lenzishop and check the rules from the original post.